I need a Gangster

Harvey nojaili tiskiin ja keinutti lantiotaan musiikin tahdissa. Uusi työ vuoro oli alkamaisillaan hänen uusimmassa työpaikassaan erityisesti tietyissä piireissä tunnetulla klubilla, the Punchlinessä. Huomattuaan noiden etsivän uutta tarjoilijaa oli Harvey rynnistänyt samantien paikkaa hakemaan. Hän oli kuullut huhuja paikan omistajasta Zig "the Joker" Roscoesta ja tämän maineesta.. Huhun mukaan klubilla myytiin muutakin kuin pelkkää alkoholia.. ei tietenkään laillisesti. Huumaus aineiden lisäksi osa klubin tarjoilijoistain ilmeisesti oli riittävän suurta summaa vastaan "vuokrattavana". Hän oli pitkään ollut työttömänä ja joutunut siksi elämään hyvin tiukasti, lisätulot tarjoilijana ja mikäli hän pääsisi myös muihin hommiin saattaisivat rahahuolet olla hänenkohdaltaan ohi pitkäksi aikaa. Eikä Harvey nähnyt tiettyjen palvelujen suorittamista rahaa vastaan välttämättä pahana asiana.. se vain takaisi enemmän rahaa hänelle jolla voisi hankkia lisää kivoja asusteita ja vaatteita.. ehkä paremman asunnon.

Hänen saavuttua haastatteluun ei Zig ollut paikalla vaan ilmeisesti taas putkassa joidenkin syytteiden takia. Siellä tuo ei kuitenkaan pysyisi.. Harvey oli kuullut, että Zig oli liiankin ovela ja tuon palkkalistoille kuului useitain virkamiehiä kuten lakimiehiä. Joten tuo pääsisi varmasti pian ulos. Zigyn tilalta paikalla oli ollut tuon kakkosmies joka ei aluksi ollut meinannut antaa paikkaa hänelle vaan Harvey oli joutunut flirttailemaan miehelle ennenkuin tuo suostui palkaamaan hänet ilman kunnollista kokemusta tarjoilusta.

Tänään olisi Harveyn kolmas työpäivä uudessa paikassa. Päälleen hän oli valinnut tiukat mustat mikroshortsit joiden alla olivat pitsiset alushousut jotka yhdistyivät jaloissa oleviin stay up sukkiin mustilla sukkanauhoilla. Jalassa hänellään oli pitävartiset mustat nauhoilla varustetut saappaat. Yläkroppaa peittäässä taas oli tiukka mustapitkähihainen paita jonka kauluksesta rintakehän puoliväliin asti yltävistä napeista pari ylimmäistä oli auki. Kaiken päälle hän oli vielä kietonut lyhyen mustan essun jonka taskusta pilkottivat kynä ja lehtiö sekä hänen puhelimensa. Pitkät hiukset olivat vapaina ja roikuivat osin toisen mustalla meikillä korostetuista silmistä edessä. Täyteläisille huulilleen hän oli levittänyt punaista mansikanmakuista huulirasvaa. Portsarin huikatessa avaavansa ovet laittoi dj musiikin soimaan ja tutun jumputuksen alkaessa alkoi kuulua myös puheen sorinaa asiakasvirran virratessa sisälle. Osa suuntasi suoraan tiskille kun taas osa valitsi istumapaikkansa loosseista ja pöydistä joiden suuntaan Harvey itsekseen virnistäen suunnisti lantio keinahdellen.

//Linkki lähinnä, koska toi paita on niin kivan värinen, pakko saaja sille se <3 xDD //

Ian oli viettänyt pari päivää sellissä eikä ollut siitä erityisen tyytyväinen. Hän maksoi lakimiehelleen ja muille luotetuilleen sievoisia summia ja näiltä kesti siihen nähden aivan liian kauan saada hänet ulos. Kenties hänen täytyisi alentaa palkkioita tai ottaa käyttöön väkevämmät otteet. Kaikesta huolimatta, tänä aamuna vapauteen päästyään hän oli ensimmäisenä suunnannut asunnolleen peseytymään.
Pukeuduttuaan pahin raivonsa oli jo laantunut, vaikka hän pitikin itseään pitkävihaisena, mutta osasi hän vihansa keskelläkin ajatella järkevästi ja häntä vastaan asetetut syytteet olivat tällä kertaa olleet hyvin perusteltuja, vaikka todisteet olivatkin puuttuneet.
Siitä mieleensä muistuikin vaadittava varotoimien kiristäminen. Mikäli virkavalta saisi todisteita hänen toimistaan, hän menettäisi rutkasti rahaa lahjoessaan milloin ketäkin eikä lahjominenkaan aina toiminut. Tappaminen oli tietysti vihoviimeinen vaihtoehto, mutta tuohon oljenkorteen hän turvautui vain äärimmäisissä tapauksissa.

Zig palasi yökerholleen tuntia ennen ovien avausta ja löysi ensimmäisenä työpöydältään paperipinon. Hänen ja luotetuimman alaisensa sanalliseen sopimukseen kuului, ettei tuo koskisi paperitöihin, ellei hän ollut poissa vähintäänkin viittä päivää.
Kun hän viimein sai paperit selvitettyä, kello lähenteli jo tasaa ja hän poistui työhuoneestaan etsiäkseen luotetuimpansa, joka seisoskelikin baaritiskin välittömässä läheisyydessä ja seurasi narikkaan valuvaa, tasaista ihmisvirtaa.
"Miten meni?" kuului tuon ensimmäinen kysymys, joka sai vihreähiuksisen naurahtamaan kylmästi.
"Mokomat, taitamattomat mulkut osanneet mitään", Zig päätyi tuhahtamaan, vaikka vastauksen olisikin pitänyt olla itsestäänselvyys, olihan hän yhden päivän sijaan ollut poissa jo useamman, "Kolme päivää paskanjauhantaa ja-"
Miehen katse seurasi tuntemattoman oloista nuorukaista, jota hän ei tunnustanut palkanneensa, mutta joka selvästi otti vastaan tilausta. Ei hänen kasvo- saatika sitten persemuistinsakaan parhaita ollut, mutta olisi nyt kuvitellut, että hän olisi alaisensa ulkonäöltä tunnistanut.
"Kuka tuo on?" Zigin vaativa, kenties jopa hieman ärtynyt katse hakeutui vierellään seisovaan mieheen, jonka ei kokonsa puolesta olisi uskonut kavahtavan itseään hintelämmän katsetta, mutta niin kuitenkin kävi. Kenties tuo oli fiksumpi kuin miltä näytti, täytyihän tuon olla, kun hän oli valmis jättämään yökerhonsa tuon vastuulle.
"Se on... hetkinen... H:lla se alkoi... Har- joo Harvey. Se on meiän uus tarjoilija, muistatko kun jätettiin se työpaikkailmoitus..."
"Tottakai muistan! Mutten muista antaneeni sinulle lupaa palkata ketään ilman minun hyväksyntääni. Mitä kokemusta sillä on?" Zigin katse seurasi miehen vääntelyä ja toinen kulmansa tuntui kohoavan aina vain ylemmäs, mitä pidempään venkoilu jatkui.
"Sillä ei oikeastaan ole... Mutta kato nyt sitä, kyllä se sen osaa!"
Zig pyöräytti silmiään ja seurasi nuorukaisen lantion notkuntaa, kun tuo toimitti tilauksen ja palasi tiskin tuntumaan etsien katseellaan uusia asiakkaita.
"Tästä puhutaan vielä", hän murahti alaiselleen ennen kuin suuntasi askeleensa tuoreinta työntekijäänsä kohden.

"Kuule...", Zig aloitti seisahtuen itseään huomattavasti lyhyemmän vaaleaverikön viereen, jättäen kuitenkin suhteellisen pitkän turvavälin, koettaen samaan aikaan muistella juuri kuulemaansa nimeä, saamatta sitä kuitenkaan palautettua mieleensä, "...Meillä on vähän erimielisyyksiä siitä, oliko sinun palkkaamisesi viisas vai... täysin järjetön päätös..."
Zig nyökäytti 'meidän' kohdalla päätään taakseen, kakkosmiestään kohden. Toinen kätensä kohosi ja laskeutui lopulta baaritiskille, miehen - sitä itse edes tiedostamatta - ryhtyessä naputtamaan sormillaan tiskin pintaa.
"Ja vaikka minä pidänkin kaikesta järjettömästä, meidän täytyy puhua", hän jatkoi tietämättä itsekään, mitä seuraavaksi aikoi, toisaalta, harvemmin hänellä oli mitään käsitystä seuraavasta liikkeestään, hän vain antoi asioiden edetä omalla painollaan, ei siitä yleensä mitään katastrofaalista seurannut. Yleensä...
"Jos seuraat...", hän vielä jatkoi, vaikkei olisikaan antanut toiselle vaihtoehtoja valita. Joko seurasit tai kävelit ovesta ulos, siinä oli tasan kaksi vaihtoehtoa eikä yhtäkään välimuotoa.

Zig johdatti nuorukaisen syrjemmällä sijaitsevaan työhuoneeseensa, johon musiikin pauhu kantautui ainoastaan heikosti. Työhuoneensa oli sisustettu tummin sävyin, mustaa, harmaata, siellä täällä pienenä väripilkkuna jotain vihreää. Synkkyydestä huolimatta työhuoneen kalusteet olivat moderneja ja vaikutelma kenties hänen ulkonäkönsä huomioon ottaen yllättävänkin elegantti.
"Istu", Zig ehdotti vaivautumatta itse istuutumaan, vaan päätyi seisomaan ja lähinnä tuijottamaan itseään seinälle ripustetusta peilistä ja irvistelemään peilikuvalleen, kuin koettaen katsoa, oliko hampaissaan ruoanmuruja.
"No niin", vihreähiuksinen lopulta hengähti ja nojasi käsivartensa työpöytäänsä, jonka ääreen oli kehottanut toista istuutumaan, "Zig."
Mies esitteli itsensä sen kummemmin vaivautumatta selittämään, koska uskoi toisen tietävän jo hänen nimensä ja ymmärtävän sen lausumisesta ja hänen kohotetusta kulmastaan kertoa vastavuoroisesti oman nimensä.

Harvey iski silmää asiakaalle lähtiessä hakemaan tuolle tilausta ja suuntasi sitten lantio keinuen tiskille josta haki tarjottimen täydeltä juomia vieden ne sitten oikeisiin pöytiin. Työ oli yllättävän helppoa ottaen huomioon, ettei hänellä ollut lainkaan kokemusta tarjoilusta. Tai oli hän koettanut yseistä työtä muutamassa ravintolassa, mutta koska hänen pinnansa ei ollut kauheana pitkä eivätkä asiakkaat aina olleet olleet tyytyväisiä annoksiinsa ei siitä useimmiten ollut seurannut mitään hyvää ja siksi hän oli useimmiten saanut potkut pikemmin ennemmin kuin myöhemmin. Tässä työssä hän kuitenkin koki pärjäävänsä yllättävän hyvin toistaiseksi flirttaileminen asiakkaille tuli luonnostaan eivätkä nuo yleensä pitäneet sitä mitenkään pahana asiana. Hyvän kasvomuistin ansiosta hän oli nopeasti oppinut viemään juomat oikeille ihmisille.

Koko lyhyen uransa klubilla aikana oli hän odottanut tapaavansa paikan johtajan. Hän halusi tavata ja erityisesti nähdä tuon aikkien uulemiensa huhujen jälkeen. Tuoreimman juomatarjouksen vietyään Harvey huokaisi syvään ja suuntasi lantio flirttailevasti keinahdellen tiskin luo lasien kyynärpäänsä tiskille pyytäen baarimikolta lasin jäävettä. Vaikka työ ei sinällään ollut raskasta, oli klubilla kuuma kaikien tanssilattialla massana liikkuvien ihmisten takia. Saatuaan lasin käteensä otti hän huokaisten pitkän kulauksen, ja toisen.. jonka hän kuitenkin veti henkeensä kuullessan seksikkään hieman käheän äänen. Se sai hänet kääntämään katseensa nopeasti jolloin hänen katseensa kohtasi vain violetinviininpunaiseen kauluspaitaan verhoutuneen rintakehän yläosan, sitä ylöspäin seuraten Harvey nielaisi raskaasti hänen katseensa tavoittaessa vaalean tatuoidun ihon, punaiset huulet, tummalla rajatut silmät ja sheivatut kulmat ja viimeisenä vihreät hiukset. Jokeri itse. Jokeri piti häneen jonkinlaista välimatkaa, mutta siitä huolimatta Harvey tunsi lähes magneettista vetovoimaa mieheen. Tuon ulkomuoto todella oli huomiota herättävä.. vaalea tatuoitu iho, metalliset grillit hampaissa, tatuoinnit, sheivatut kulmat, vihreät hiukset.. ja tuo meikki.. Lisäksi miehestä uhkuva itsevarmuus ja tietty vaarallisuus saivat Harveyn tuijottamaan pidempää miestä lähes lumoutuneena. Tämän miehen hän vielä iskisi.!

Zigin mainitessa, ettei ollut välttämättä samaa mieltä kakkosmiehensä kanssa hänen palkkaamisestaan puuttuvan kokemuksen takia kurtisti Harvey siististi muotoiltuja kulmiaan. Vittu. Ei hän voisi saada potkuja nyt! Hänen täytyisi siis suostutella Zig antamaan hänen pitää työnsä. Juuri kun Harvey oli avaamassa suunsa totesi Zig, että vaikka piti kaikesta hullusta ja järjettömästä pitäisi heidän puhua. Se sai Harveyn nyökkäämään nopeasti ja seuraamaan sitten pidempää miestä tuon toimistoon.

Harvey katseli uteliaana ympärilleen Zigin toimistossa joka oli yllättävän elegantti ja siisti. Pian hänen katseensa rantautui takaisin pitempään mieheen tuon kehottaessa häntä istumaan. Niimpä Harvey teki mitä pyydettiin ja istuutui tuolille nostaen sirosti toisen jalkansa toisen päälle leikitellen samalla kevyesti päälimmäisen jalan sukkanauhalla toisella kädellään samalla kun tuijotti peilistä itseään tuijottavaa Zigiä. Hän piti kielensä kurissa tietäen, että mr. J ei ollut yhtään pidempi pinnainen kuin hänkään eikä pitänyt siitä, että joku haastaisi tuon. Niimpä hän odotti, ja lopulta vihreä hiuksinen kyllästyi peilikuvansa katseluun ja käveli pyötänsä luokse nojaten siihen käsivarsillaan. Zigin esittäytyessä hänelle kohotti Harvey vaaleansinisten silmiensä katseen kohtaamaan Zigin asemetallin harmaat silmät. Toisen silmät saivat hänet puremaan huultaan kevyesti. "Hei mr. Z. olen Harvey" Harvey esittäytyi katsoen uutta pomoaan yhä silmiin. "Tiedän että minulla ei ole paljon kokemusta.." Harvey aloitti nielaisten pienesti. "...mutta lupaan, että todistan pystyväni tähän jos annat minulle mahdollisuuden." Hän jatkoi henkäisten kevyesti nostaen jalkansa takaisin lattialle toisen viereen levittäen kevyesti jalkojaan tuntien etumuksensa nytkähtävän vähän. Se sai lyhyemmän puremaan huultaan. Jo pelkkä pitemmän seurassa oleminen sai hänen kaipaamaan kosketusta kehollaan enemmän kuin aikoihin.

Zig piti itsepintaisesti katseensa nuoremman kasvoissa. Hän oli heteroja vaikka toinen olikin mieheksi hyvin siro, ei tuon ulkonäöllä ollut häneen vaikutusta. Ei ollut! Suurin osa paikan tarjoilijoista ja baarimikoista oli naisia, miksi hän olikin hieman yllättynyt siitä, että luotettunsa oli päättänyt palkata töihin miehen. Hän oli toisaalta aina epäillyt miehen suuntautumista ja tämä päätös ainoastaan todisti sen, mitä hän oli pitänyt jo lähestulkoon itsestäänselvyytenä.
Jo omaa parastaankin ajatellen, hän jätti toisen katseen huomiotta ja päätti katseen luonteen johtuvan yllättyneisyydestä enemmän kuin mistään muusta. Hänen ulkonäkönsä oli huomiota herättävä ja sai kanssaihmiset usein unohtumaan tuijottamaan häntä, joten siitä oli varmasti kyse nytkin.

Katseensa pysyi yhä nuoremman rintakehän yläpuolella, vaikka hän sivusilmällään tiedostikin tuon istuuduttuaan hipeltävän sukkanauhaansa. Zig rypisti yllättyneenä kulmiaan nuoremman herroitellessa häntä. Ei hän sitä pahakseen pistänyt, muttei myöskään ollut moiseen tottunut. Suurin osa alaisistaan kutsui häntä Zigiksi tai yksinkertaisesti pomoksi.
Ennen kuin hän ehti esittää yhtäkään kysymystä, uusi alaisensa oli jo vakuuttelemassa häntä kyvykkyydestään eikä hän osannut sanoa, mitä mieltä oli tuon hätäisestä puolustautumisesta.
“Käsittääkseni sinulla ei ole lainkaan kokemusta”, hän vastasi uudelleen kulmiaan rypistäen. Ei tarjoilijan työ paljoa kokemusta tietenkään vaatinut, jos osasi käyttää edes jonkin verran maalaisjärkeä, mutta yleensä hän koetti pitää edes jonkinlaista tasoa yllä alaistensa ammattitaidon suhteen.
Ele, jonka nuorempi jaloillaan suoritti sai sekunnin sadasosaksi vanhemman miehen huomion, mutta nopeasti hän käänsi katseensa toisaalle ja laski mielessään kymmeneen.
“Mistä sinulla sitten on työkokemusta?” Zig tiedusteli toista kulmaansa kohottaen ennen kuin vetäytyi kauemmas ja etsi viinakaapistaan viinipullon ja lasin, hetken pohdinnan jälkeen toisenkin, “Viiniä? Yhdestä lasillisesta tuskin on haittaa.”
Itsekseen virnistäen hän kaatoi viiniä kahteen lasiin ennen kuin ehti edes kuulla nuoremman vastausta ja laski toisen laseista pöydälle tuon eteen, jääden itse yhä seisomaan pöydän toiselle puolelle. Hän salli alaistensa silloin tällöin nauttia lasillisen laskuunsa, siinä missä itse saattoi nauttia useammankin työpäivän aikana, mikäli siltä tuntui ja juuri nyt todellakin tuntui. Hän oli viettänyt pari yötä putkassa, kyllä se jo antoi oikeuden pariin lasilliseen viiniä, ellei vahvempaankin.
“Entä... mitä tiedät tästä paikasta?” Tietysti hänen piti varmistaa, kuinka paljon uusi alaisensa tiesi hänen laittomista toimistaan ja tarpeen vaatiessa tehdä selväksi, ettei hänen ilmiantamisestaan seuraisi mitään hyvää.

Harveyn suupielet kohosivat pienesti Zigin pitäessä katseensa yhä hänen kasvoissaan. Harveyn mielestä oli suorastaan yllättävää, ettei Zigyn katse tuntunut harhailevan lainkaan. Se sai Harveyn epäröimään suunnitelmaansa saada Zig sänkyynsä ehkä sekunnin sadas osan verran ennenkuin tuttu itsevarmuus palasi. Hänhän saisi tuon vielä sänkyynsä halusi Zig sitä nyt tai ei.

Edes sukkahousujen nauhalla leikittely ei saanut tuota siirtämään katsettaan, se sai Harveyn jo turhautumaan hieman. Hänen vakuutellessa Zigille, että jos saisi näyttää kykynsä selviytyisi varmasti työstään. Zigyn todetessa, että hänen tietääkseen ei Harveyllä ollut lainkaan kokemusta sai se blondin mutristamaan huuliaan pienesti. "No ei virallisesti.. " Harvey totesi huulet mutrussa, ei hän ehdottomastikkaan menisi sanomaan Zigylle saaneensa potkut niistä tarjoilijan töistä joissa oli ollut. !Olen kuitenkin nopea oppimaan ja mulla on hyvä kasvomuisti joten tähän mennessä työ ei ole tuottanut ongelmia." Harvey vakuutti iskien silmää Zigille nopeasti. Hänen vaihdettua jalkojensa asentoa huomasi Harveyn Zigin katseen käyvän hänen jaloissaan joka sai nopean virneen käväisemään Harveyn huulilla. Ehkä tästä ei niin vaikeaa tulisikaan.. Zigyn tiedustellessa hänen työ kokemustaan puraisi Harvey huultaan. "No tuota.. mä olen ollut myyjänä, siivoojana, tanssijana, eksoottisena tanssijana, puhelinmyyjänä.." Harvey luetteli posket kevyesti punoittaen. Häntä nolotti jonkin verran luetella entisiä työpaikkojaan Zigylle.

Zigyn kävellessä baarikaapilleen ja ottaessa viinipullon ja lasin käteensä seurasi Harvey yhä katseellaan tuota, samalla hänen katseensa liukui alaspäin toisen vartalolta ensimmäistä kertaa. Hän huomasi kauluspaidan alta kevyesti erottuvat lihakset joka sai hänet nuolaisemaan yllättävän kuivantuntoisia huuliaan. Zigyn kysyessä haluaisiko hän viiniä räpäytti Harvey muutaman kerran silmiään miettien oliko tämä testi? Nopeasti Harvey kuitenkin nyökkäsi seuraten samalla kuinka Zig oli jo ennen hänen nyökkäystään ottanut lasin esiin ja kaatoi siihen nyt viiniä. Saatuaan viinilasin eteensä otti Harvey lasin käteensä ja nuuhkaisi lasia kevyesti, viini tuoksui hyvältä ja mahtoi olla kallista. Harvey maistoi viiniä suullisen ja nielaisi jonka jälkeen kohotti katseensa jälleen Zigyyn nousten seisomaan ja kumartui lähemmäs Zigyä laskien kätensä toisen käden päälle kumartuen mahdollisimman lähelle. "Mutta pomo.. minulla on työkokemukseni lisäksi muitakin kykyjä..." Hän kuiskasi Zigyn korvaan nojautuen taakseppäin ja otti viinilasin takaisin käteensä ja hörppäsi siitä jälleen suullisen jonka jälkeen nuolaisi jälleen huuliaan katse yhä Zigyssä. "Mitä tietoihini tästä paikasta tulee.. tämähän on yksi kaupungin tunnetuimmista klubeista.. ainakin tietyissä piireissä. ja täällä on aina parhaimman näköiset työntekijät.. ja omistaja." Harvey hymisi juoden sitten lasinsa tyhjäksi katsoen yhä terävästi Zigyä. Hän kyllä tiesi mitä klubin taustalla tapahtui, mutta tahtoi tehdä selväksi ettei olisi puhumassa asiasta eteempäin.

Onnekseen Zig ei kyennyt lukemaan ajatuksia, sillä nuoremman ajatukset hänen kellistämisestään olisivat todennäköisesti saaneet hänetkin järkyttymään. Se olisi itsessään jo ollut saavutus, sillä hän järkyttyi hyvin harvoin ja vielä harvemmin antoi muiden nähdä tuntemuksiaan.

Harvey myönsi, ettei omannut työkokemusta tarjoilijan työtehtävistä ja sai vanhemman irvistämään. Reaktionsa omalla tavallaan kieli siitä, ettei hän mielellään ottanut alaisia, joilla ei ollut aiempaa kokemusta. Sen lisäksi hän usein toivoi edes jonkinlaista kokemusta paikoissa, joiden toiminta ei ollut täysin laillista. Hänen alaistensa täytyi pystyä pitämään salaisuudet omana tietonaan, hän ei tahtonut kenenkään murtuvan kuulustelujen alla, jos sellaiseen tilanteeseen joskus päädyttäisiin.
Harvey vakuutteli pärjäävänsä ja pärjänneensä jo ne päivät, jotka hän oli ollut poissa ja niin tuo hänen tietojensa mukaan olikin. Tai pikemminkin hänen tietojen puutteensa vuoksi; kukaan ei ollut ilmoittanut hänelle tuon toimineen väärin tai epäammattimaisesti, ei edes epäilyjä siitä, ettei tuo selviäisi työtehtävistään. Lisäksi nuoremman paljastus tämän aiemmasta työkokemuksesta toi mieleensä idean, jota Zig ei välttämättä tahtonut toteuttaa. Hän tarvitsi lisää tanssijoita, mutta toisen ainakin mielestään hyvin selkeät osoitukset kiinnostuksesta häntä kohtaan saivat hänet epäilemään, olisiko moisen pyytäminen järkevää. Harvey saattaisi ottaa sen vihjeenä ja innostua entisestään eikä Zig sallinut itsensä langeta, hän ei ollut homoseksuaali. Jos hän kuitenkin pyytäisi nuorempaa tanssijaksi, hänen pitäisi varmistaa, että tuo todella osasi tanssia ja se olisi vaatinut tanssinäytöstä, joka olisi voinut johtaa katastrofiin.

Zig alkoi pian katua viinilasillisen ehdottamista, kun näki mihin tahtiin nuorempi lasiaan tyhjensi, siinä missä tuo löysi jostain rohkeutta myös nousta tuolista ja kumartua lähemmäs. Vanhempi laski katseensa käteensä, jonka päälle Harvey oli omansa laskenut ja nuoremman sanat olivat mennä häneltä täysin ohitse. Muitakin kykyjä... Zig siirsi kiireesti kätensä kauemmas, mutta kaikesta tuntemastaan jännityksestä ja yllättyneisyydestä huolimatta katseensa, jonka hän nuoremman kasvoihin kohotti, oli rauhallinen ja kenties hieman kysyvä.
Hän ei uskaltanut edes kysyä, mitä nuo tuon muut kyvyt olivat, koska epäili millainen näytös kysymyksestään seuraisi.

"Voit olla varma siitä, että mikäli joskus päädyn takiasi takaisin siihen selliin, jossa vietin viimeiset pari yötä, voit yhtä hyvin hukuttaa itsesi ja usko minua, kun sanon, että pääset silloin helpolla", Zig katsoi tarpeelliseksi uhata, kuten hän oli uhkaillut jokaista alaistaan siinä vaiheessa, kun oli nuo palkannut vaikkei vielä ollutkaan varma siitä, antaisiko toisen jäädä vai saattaisiko itse tuon illan päätteeksi ulos ovesta.

"Hyvä on", Zig jatkoi hetken hiljaisuuden jälkeen, "Saat tilaisuuden, mutta mikäli todella osaat tanssia, minulla saattaisi olla enemmänkin työtunteja tarjottavaksi, samalla tuntipalkalla."
Tanssijat saivat toisinaan parempaa palkkaa, mutta Zig epäili toisen olevan kipeästi työpaikan tarpeessa, joten hän saattaisi saada tuosta yhden tanssijan lisää, tarjoilijan tuntipalkalla.
Hänen täytyisi enää löytää itseäänkin miellyttävä tapa selvittää, osasiko nuorempi todella tanssia vai ei. Ja sen hän löysi.
"Saat yhden tilaisuuden, lavalla tunnin päästä", Zig lopulta vastasi. Hänellä olisi siis tunti aikaa kerätä itsensä ja sulkea mielensä, jottei toisen tanssiesityksellä olisi minkäänlaista vaikutusta häneen.

Harvey nielaisi palan kurkustaan huomatessaan Zigin irvistyksen tuon kuultua, ettei hänellä ollut virallista kokemusta tarjoilijana. Epävarmuutensa hän ei kuitenkaan antanut paistaa kasvoiltaan vaan pysyi tyynen rauhallisen näköisenä. Hänen täytyisi todella tehdä kaikkensa puheenlahjojaan hyödyntäen jollei Zig jotenkin päätyisi tarjoamaan mahdollisuutta jossa hän voisi hyödyntää suutaan muullakin tavoin kuin puhumalla. Onneksi Harvey oli toistaiseksi tullut hyvin toimeen muiden kanssa, lähinnä siitä syystä että oli pitänyt välimatkaa muihin tarjoilijoihin ja keskittynyt vain työhönsä. Siitä syystä hän epäili, ettei kukaan olisi ainakaan hänen selkänsä takana päätynyt hänen työstään valittamaankaan.

Harvey käyttäytyi varmemmin mitä ehkä olonsa tunsi, sillä kuulopuheiden mukaan Zig ei ollut "seurustelevaa" tyyppiä edes yhdenillan juttujen merkeissä. Joten vaikka tuo ei vielä ollutkaan osoittanut suuttumisen merkkejä ei hän voinut olla lähes pidättämättä henkeään laskiessaan kätensä Zigin vaalealle tatuointien peittämälle kädelle hänen nojautuessa lähemmäs ja kuiskatessa omaavansa muitakin kykyjä. Zigin siirtäessä kätensä kauemmas kurtisti Harvey hieman kulmiaan, mutta rentoutti sitten kasvonsa perus lukemille. Toinen ei ainakaan vielä sanonut mitään.. ehkä tuo olisi hitaasti lämpenevää sorttia. Hänen vetäydyttyä jälleen kauemmas huomasi hän Zigin katsovan häntä hieman kysyvästi jolloin hänen kasvoilleen kohosi pieni, lähes huomaamaton virnistys

Hänen koitettua kierrellen mahdollisimman diplomaattisesti vastata Zigylle tietävänsä mitä klubin bisnespuoleen kuului laillisten toimien lisäksi. Totesi Zig uhkaavasti, että jos joutuisi hänen takiaan takaisin selliin jossa oli aijemmin ollut, olisi hänen itsemurhansa hukuttamalla hänelle ystävällisempi vaihtoehto kuin se, mitä Zigin miehet hänelle tekisivät. Useimmat olisivat säikähtäneet kyseisen uhkauksen kuullessaan, mutta Harveyn silmät vain välähtivät hieman. Toisen selkeä auktoriteetti, ja tuon ympärillä oleva uhka nimittäin vain lisäsivät tuon vetovoimaa jota Harvey tunsi ja saivat hänet puremaan pienesti huultaan. "Huuleni ovat sinetöidyt." Harvey vastasi ja iski pienesti silmää.

Uhkausta seurannut lyhyt hiljaisuus sai Harveyn sydämmen sykkimään hieman nopeammin hermostuneisuudesta, lopulta Zig kuitenkin sanoi, että hän saisi yhden tilaisuuden todistaa, että todella osasi tanssia.. ja mikäli hän osaisi saattaisi hän päästä tanssijaksi ja saada enemmän työtuntejakin.. palkka tosin pysyisi samana. Sekään ei Harveytä haittaisi, työtunteja olisi kuitenkin enemmän joten myös palkkaa tulisi enemmän. Zigin sanoessa, että hänen vuoronsa olisi lavalla tunnin päästä, virnisti Harvey flirttailevasti ja nousi seisomaan nojautuen jälleen lähemmäs. "Lupaan ettet pety J" Harvey henkäisi ja lähti lantio keinuen kävelemään kohti toimiston ovea astuen lopulta ulos. Muutama muu tarjoilija katsoi hänen saapumistaan toimistosta uteliaana. Vasta suljettuaan oven takanaan huokaisi Harvey syvään. Nyt hänen täytyisi nopeasti valita kappale johon tanssia..

Zig sulki parhaansa mukaan kaikki merkit toisen kiinnostuksesta mielestään, kuin yhtäkään vihjaavaa elettä ei olisi tapahtunut. Hän piti parhaansa mukaan välinsä alaisiinsa ammattimaisina - ja hänhän oli kaikesta huolimatta myös hetero. Niin hän oli itselleen vakuutellut jo vuosia ja alkoi jo hyvää vauhtia pitää seikkaa faktana.
Ei hän erityisemmin mielenkiintoa ollut naispuolisiin alaisiinsakaan osoittanut, sen paremmin kuin asiakkaisiinkaan. Hän tahtoi näyttää hyvältä, mutta samaan aikaan ei herättää kenenkään mielenkiintoa ja tuo yhtälö ei tuntunut erityisemmin toimivan, ei hän tiennyt oliko odottanutkaan sen toimivan. Se oli kenties ainoita asioita, joita hän ei ollut tarkemmin harkinnut.

Harvey vakuutti, ettei aikonut kertoa kenellekään ja sillä hetkellä, syystä tai toisesta, Zig jaksoi uskoa tuota. Alaisellaan ei vaikuttanut olevan mitään syytä nousta häntä vastaan ja mikäli oli, tämä osasi salata sen hyvin. Yksikin ele häntä vastaan tietäisi kuitenkin kostoa eikä hänellä yleensä ollut tapana säästellä niiden suhteen, jotka kehtasivat lausua yhdenkään sanan häntä vastaan.

Zig ei osannut sanoa, oliko päätöksensä antaa toiselle tilaisuus, järkevä vai ei. Se oli kuitenkin hänelle tavallista, hän saattio usein miettiä päätöksiään tarkemmin, harkiten, muttei siltikään lopensa, valintansa tehtyään, osannut sanoa, oliko päättänyt oikein vai ei. Zig ei siis valintansa perusteella osannut vielä huolestua, vaikka pohtikin, kuinka itse selviäisi tilanteesta.
Hänellä oli useita lempinimiä ja hänelle tuntemattomatkin tiesivät niistä, muttei hän ollut pitänyt toista ihmisenä, joka tietäisi hänestä mitään sen tarkemmin. Joko tuo oli saanut tietää hänestä enemmän kuin muut, tänne yleensä töihin hakeneet, tuo oli tarkoituksella etsinyt tietoja hänestä tai joku hänen työntekijöistään oli kertonut tuolle hänestä. Hän jaksoi silti jostain syystä hieman yllättyä, sitä nuoremmalle kuitenkaan näyttämättä.

Lantio keinuen nuorempi poistui hänen toimistostaan ja jätti Zigin rauhoittumaan toimistoonsa. Hän ei voinut jättää tanssinäytöksen seuraamista kenenkään alaisensa tehtäväksi, hän ei yksinkertaisesti tehnyt niin eikä hän olisi voinut itseään miellyttävällä tavalla selittää poissaoloaan. Eikä hän luottanut alaistensa näkemykseen tarpeeksi, hän teki tällaiset päätökset.

Tuntia myöhemmin Zig ei tuntenut oloaan yhtään varmemmaksi, mutta keräsi kuitenkin itsensä ja poistui työhuoneestaan Harveyn valitseman kappaleen alkaessa soida. Zig kulki kakkosmiehensä ohi sanomatta tuolle sanaakaan, hän ei juuri perustellut valintojaan, ellei tilanne sitä vaatinut ja juuri nyt niin ei ollut. Kakkosmiehensä kuitenkin seurasi sanaakaan sanomatta häntä ja kaksikko istuutui baaritiskin ääreen. Zig ei tilannut itselleen terävää, vaikka epäilikin sellaisen tarvitsevansa. Tämän näytöksen seuraamisesta ei tulisi helppoa hänelle, jotenkin hän uskoi Harveyn varmistavan sen.

Harvey tuijotti itseään peilistä, lähdettyään Zigyn toimistosta oli hän käynyt kertomassa tilanteesta muille tarjoilijoille jonka jälkeen oli saanut suunnata takahuoneeseen laittautumaan ja valitsemaan biisiä. Ensimmäisenä hän oli korjannut meikkinsä ja hiuksensa. Sitten hän suuntasi autolleen hakemaan mailansa suunnitellen jo päässään tanssiohjelmaa jonka esittäisi Zigille. Hänellä oli jo sopiva biisikin mielessä, autosta mukaan tarttui myös mp3 soitin. Pihalla Harvey verrytteli hieman kuulokkeet korvillaan. Hän ei juuri koskaan jännittänyt tanssiessaan, ei edes yleisölle, mutta jostain syystä Zigylle esiintyminen jännitti hänellä valtavasti. Tämä esitys määrittäisi saisiko hän jatkaa työtään vai joutuisiko etsimään jälleen uuden työpaikan. Hän tahtoi jäädä! se antaisi samalla hänelle hyvän syyn olla Zigyn läheisyydessä. Se tekisi myös tuon viettelystä huomattavasti helpompaa kuin se, että hän alkaisi asiakkaana notkua klubilla. Harvey oli niin uppoutunut ajatuksiinsa, että tunti hujahti nopeasti ohi ja pian toinen tarjoilija huikkasi ovelta, että olisi hänen vuoronsa.

Niimpä Harvey veti syvään henkeä, pidätti hetken ja puhalsi ulos jonka jälkeen suuntasi reippain askelin sisälle. Siellä hän harppoi nopeasti DJn luokse, ja kertoi tuolle kappale valintansa ja suuntasi sitten reippain askelin päälavallen reunalle. Sieltä hän vilkaisi nopeasti näkyikö Zigiä missään, ja pian hänen katseensa löysikin tuon tuon vakkari loossista. Tutun musiikin alkaessa soimaan sulki Harvey hetkeksi silmänsä, okei tämä se olisi hänen hetkensä. Niimpä hän asteli maila mukanaan itsevarmasti lavalle ja aloitti esityksensä. Pian jännitys unohtui kokonaan ja rytmi vei hänet mukanaan. Hän tanssi taidokkaasti ja seksikkäästi esitellen notkeuttaan tangon kanssa. Silloin tällöin hän katsoi Zigin suuntaan ja iski tuolle silmää tai nuolaisi huuliaan kiusoittelevasti. Musiikin tullessa loppuun laskeutui Harvey lopulta kyykkyyn maila kädessään kohottaen jälleen katseensa Zigyyn nousten sitten jälleen seisomaan ja laski mailan kädestään lähtien kävelemään lavan laitaa kohti. Hänen esityksensä ei toki olisi tässä.. hänellä oli mielessään esitykselle olisi vielä hieman.. läheisimmissä merkeissä tapahtuva lopetus. Niimpä hän laskeutui lavalta ja käveli aivan Zigyn eteen. "Nyt näit esitykseni lavalla.. ja nyt minulla olisi esitykselleni vielä.. hieman erillainen lopetus. "Harvey kumartui kuiskaamaan Zigylle ja asettui sitten hajareisin tuon syliin alkaen antaa tuolle sylitanssia uuden kappaleen alkaessa soida.

Zig jätti kakkosmiehensä baaritiskille ja suuntasi omaan pöytäänsä, jota ei tänään ollut varannut itselleen, mutta johon harvempi silti uskalsi istuutua. Tälläkin hetkellä pöytä oli tyhjä, suurin osa illan asiakkaista taisi olla vakkareita, kun nuo tiesivät välttää hänen pöytäänsä.
Kenties hän voisi sallia itselleen hetken rentoutua omassa loosissaan putkassa vietettyjen öiden jälkeen, vaikka tiedä kuinka kauas se itse rentoutuminen jäisi. Hän pelkäsi omaa, tai pikemminkin kehonsa, reaktiota toisen esitykseen eikä sen vuoksi odottanut tulevaa suurella riemulla, vaikkei liikemiehenä ollutkaan voinut jättää tilaisuutta käyttämättä. Hänellä oli aina pula tanssijoista ja jos toinen todella osasi tanssia, tuolle olisi käyttöä.

Zig oli tilannut itselleen martinin, ikään kuin varotoimenpiteenä. Jos esitys olisi hänelle liikaa, hän voisi aina koettaa hukuttaa tuntemuksensa alkoholiin, varmasti pienikin määrä auttaisi.
Nuoremman esitys alkoi ja pakotti vanhemman kohdistamaan katseensa lavaan. Mitä pidemmälle esitys eteni, sitä epämukavammaksi hän tunsi olonsa ja lopulta vilkuili lavan suuntaan aina vain silloin tällöin, jättäen toisen silmäniskut täysin huomiotta. Hän oli kyllä ollut aiemminkin näkevinään merkkejä häneen kohdistuvasta kiinnostuksesta, mutta koetti vakuuttaa itselleen vain kuvitelleensa ne. Hän oli jo vuosia joutunut vakuuttelemaan itselleen heteroseksuaalisuuttaan ja pyrkinyt parhaansa mukaan unohtamaan ne muutamat, sattuneet lipsahdukset.
Vielä joskus, kun oli antanut itselleen luvan pohdiskella seksuaalista suuntautumistaan, hän oli pohtinut, liekö pelkonsa homoseksuaalisuudesta johtunut vanhemmistaan, ei niinkään sillä perinteisellä tavalla tosin. Vanhempansa eivät olleet vaatineet häneltä heteroutta, vaan pikemminkin nuo olivat olleet seksuaalisuuteensa suhteen hyvin avoimia kumpainenkin, ehkä hän oli nuorempana nähnyt jotain, mitä ei olisi pitänyt ja siitä mieleensä oli jäänyt pakottava tarve olla täysin toisenlainen kuin vanhempansa. Noh, sittemmin hän oli jo eksynyt rikollisuuden poluille itsekin eikä kyennyt enää löytämään sitä kultaista keskitietä, jota niin kovasti hehkutettiin, mutta ainakin hän oli pääosin onnistunut pidättäytymään heteroseksissä.

Jokin toisen paljastavassa vaatetuksessa ja tämän rekvisiittana käyttämässä pesäpallomailassa saivat hänet erityisen hermostuneeksi - mitä harvemmin tapahtui - ja Zig päätyi kiireesti tyhjentämään martinilasinsa vain hetkiä ennen esityksen päättymistä.
Hätääntyneisyyttään hän ei tietenkään tahtonut paljastaa kenellekään, vaan piti kasvonsa peruslukemilla eikä sen vuoksi voinut edes poistua loosistaan yhtä vauhdikkaasti kuin olisi toivonut.

Harvey asteli luokseen ja Zig nyökäytti päätään toisen ilmoittaessa hänen nähneen tuon esityksen, mutta lauseen loppu sai vihreähiuksisen jähmettymään, ikäväkseen niille sijoilleen.
"Minulla on kyllä muutakin-", Zig aloitti esityksen aikana kummasti kuivuneita huuliaan ja oli jo aikeissa nousta, nuoremman kuitenkin ollessa nopeampi ja tuo istui hänen sylissään ennen kuin hänestä oli edes estämään, "-tekemistä."
Zig päätti lauseensa, vaikkei uskonutkaan sillä olevan enää mitään merkitystä. Hän sulki hetkeksi silmänsä ja koetti parhaansa mukaan hillitä kehonsa reaktiot saamaansa sylitanssiin.
"Uskon kyllä... taitoihisi, sinun ei tarvitse... vakuuttaa minua enempää", Zig hengähti ja puristi loosin penkin pehmustettua selkänojaa, nostettuaan itse sitä edes tiedostamatta kätensä selkänojalle.

Harvey oli esiintyessään seurannut kuinka Zig yllättävän nopeasti tyhjensi martini lasinsa ja keskittyi sitten lähinnä vilkuilemaan hänen suuntaansa. Se sai blondin virnistämään itsekseen, hän tiesi, että osasi tanssia joten se, ettei Zig meinannut katsoa hänen suuntaansa ei voinut johtua esityksen tylsyydestä... joten saattoiko hänen esityksensä kenties tehdä Zigin epävarmaksi? Jo idea sai pienen nauruntyrskähdyksen pakenemaan hänen huuliltaan. Onneksi tyrskähdys ei näkyisi lavalta poispäin sillä hän sattui juuri silloin sopivasti kääntymään hetkeksi niin että hänen kasvonsa näkyivät vain sivusta.

Esityksen loputtua ja Harveyn käveltyä Zigyn luo katsoen tuota kysyvästi nyökkäsi Zig nopeasti kasvot perus lukemilla. Toinen koitti sanoa, että tuolla oli muka muutakin.. mutta siitä välittämättä Harvey istui nopeasti hajareisin tuon syliin jolloin Zig sai lopetettua lauseensa. Hänen alettua tanssia toisen sylissä hieroen lantiotaan kiusaavasti toisen lantiota vasten hengähti Zig varsin pätkivästi, että uskoi kyllä hänen taitoihinsa ilman enempää vakuutteluakin. "Älä nyt.. täytyyhän sinun saada selvyys kaikista taidoistani.. ja sitäpaitsi vaikutat harvinaisen.. jäykältä.. rentoudu" Harvey kumartui kuiskaamaan Zigyn korvaan ja nojasi hieman taakseppäin kaareuttaen vartaloaan kaarelle samalla kun hieroi lantiotaan tuota vasten. Sitten hän nopeasti kääntyi ympäri ollen näin selin Zigyyn jotta tuo ei heti tuntisi hänen kevyesti kohonnutta etumustaan. Samalla hän nojasi selkänsä vasten Zigyn rintakehää vieden kätensä tuon niskaan hieroen samalla takapuoltaan tuon etumusta vasten painaen samalla kyntensä kevyesti toisen niskaan purren huultaan.

Sanoillaan ei ollut toisen toimiin vaikutusta, Harvey jatkoi näyöksensä toista osaa välittämättä siitä, että työnantajansa pyysi tuota lopettamaan. Jättäen huomiotta sen, että hänellä oli vielä tekemättä päätös sen suhteen, saisiko Harvey täältä töitä vai ei.
Ääni mielensä perukoilla ehdotti häntä palkkaamaan jonkun toisen, samalla hänen ei tarvitsisi kohdata kieltämäänsä faktaa; seksuaalista suuntautumistaan. Mikäli Harvey jäisi, hän joutuisi kenties päivittäin kohtaamaan tuon, ellei oppisi väistelemään nuorempaa ja jostain syystä hän epäili, että nuorempi olisi aina askeleen edellä.

Zig tunsi olonsa hetki hetkeltä tukalammaksi ja koetti löytää tilaisuuden päästä pakoon toisen alta.
“Olen hyvin tietoinen taidoistasi”, hän vastasi vavahtaen. Mieleensä pyrki sekin mahdollisuus, että joku asiakkaista tai muista työntekijöistään saattaisi kiinnittää liiallista huomiota loosin tapahtumiin ja tiedostaa saman, jonka hän epäili nuoremman jo tiedostaneen, hänen epätoivoisen yrityksensä piilottaa todelliset tuntemuksensa.
“Minussa ei ole mitään jäykkää”, Zig ehti vastata asiaa sen tarkemmin ajattelematta ja loksautti suunsa kiinni oitis, kun sekavassa mielentilassaan tiedosti, mitä oli suustaan päästänyt, “Minulla ei ole aikaa rentoutua.” Hän kiirehti lisäämään, jos toinen vaikka unohtaisi hänen aiemmat sanansa ja kenties jopa siirtyisi sivuun, kun työnantajansa sitä vaati.

Nuorempi kääntyi ympäri ja Zig koetti löytää tilaisuuden paeta tuon käännöksen aikana, onnistuen ainoastaan liikahtamaan muutamia senttimetrejä. Siitä ei kuitenkaan ollut hyötyä ja kun toinen laski takamuksensa hänen syliinsä, vanhempi oli menettää järkensä. Hän ei kyennyt edes muistamaan, koska oli viimeksi menettänyt itsehillintänsä ja antanut luvan niille haluilleen ja tarpeilleen, joiden olemassaolon koetti kovasti itseltään kieltää.
Harvey painautui häntä vasten ja painoi kyntensä hänen niskaansa, saaden vanhemman silminnähden värähtämään. Zig sulki hetkeksi silmänsä ja antoi maalattujen huultensa raottua äänettömään huokaukseen. Kun nuoremman takamus sitten osui kovettuvaan etumukseensa, hän heräsi yllättäen, kuin unesta ja työnsi toisen sylistään.
“Ei, ei, ei, EI!” Zig parahti ja nousi ylös kiireesti, kompuroiden ja osoitti toista syyttävästi etusormellaan, kuin nimeten syyllisen, joka oli ajanut hänet ansaan, “Ei.”
Viimeinen kielto oli ainoastaan hiljainen sihahdus, joka karkasi huultensa välistä ennen kuin Zig suuntasi nopeat askeleensa omaan työhuoneeseensa.

Zig sulki työhuoneensa oven kiireesti. Hän piti oveaan aina lukossa, mutta mielessään ei tietenkään käynyt, että kakkosmiehensä oli jättänyt oven lukon auki, lainattuaan hänen työhuonettaan viimeiset pari päivää.
Zig suki raivostuneena hiuksiaan ja koetti rauhoittua, mielessään vain yksi vaihtoehto. Hän lysähti nahkaiselle työtuolilleen, avasi housujensa sepaluksen ja ujutti kätensä tiukkojen alushousujensa sisään. Koettaen parhaansa mukaan ajatella alastomia naisvartaloita, hän aloitti kädellään tutun, edestakaisen liikkeen ja huomasi pian ajatustensa harhautuvan väärille reiteille. Zig rypisti kulmiaan, muttei kyennyt enää lopettamaan kätensä liikettä. Vaimea huokaus karkasi huultensa välistä.

Harvey tunsi Zigin värähtävän allaan samalla kun tuo vakuutti olevansa hyvin tietoinen hänen taidoistaan. Se sai nuoremman virnistämään tyytyväisenä. Hän oli siis jo tehnyt ainakin jonkinmoisen vaikutuksen vanhempaan mieheen.! Se oli jo osa voittoa hänen mielestään. Hänen mainitessa Zigylle tuon jäykkyydestä menivät Zigyn ajatukset suoraan siihen mitä hän oli epäillytkin, eli tuon jalkojen väliin Zigyn sen suurempia ajattelematta todetessa, ettei tuossa ollut mitään jäykkää.. Hän oli alumperin tarjoittanut viittauksellaan toisen jäykkää olemusta tuon puristaessa kädellään loossin penkkiä. Ennenkuin hän ehti asiasta toiselle kuittailla totesi Zig puolestaan, ettei tuolla olisi aikaa rentoutua.

Tuon väitteestä huolimatta, Zigy ei karannut hänen altaan, vaikka ilmeisesti omasta mielestään koetti liikahtaessaan hieman. Silti hänen alkaessa hieroa takamustaan tuon etumusta vasten ja painaessa kyntensä toisen niskaan värähti Zig selkeästi hänen allaan. Sitten hän painoikin takapuoltaan vahvemmin toisen etumusta vasten ja kuin kutsusta tunsi tuon etumuksen reagoivan hänen takapuoleensa. Se sai Harveyn puremaan intonsa piilottaakseen huultaan, mutta juuri silloin Zig työnsi hänet sylistään tuon toisellepuolelle loossin penkille ja parahti hokeman eitä kääntyen sitten häntä kohti osoittaen häntä sormellaan saaden Harveyn vetämään kasvoilleen mahdollisimman viattoman ilmeen hänen katsoessa Zigyä kuin ei tietäisi mistä tuo nyt hermostui, vaikka hänen katseensa käväisikin toisen selkeästi kohonneessa etumuksessa samalla kun hän taisteli tyytyväistä virnettä vastaan. Juuri kun hän oli aikeissa sanoa toiselle jotain suuntasi tuo nopeasti työhuonettaan kohti.

Seuratakko perässä vai ei? Harvey pohti asiaa vain parin sekunnin verran ennenkuin nousi seisomaan ja lähti lantio keinuen seuraamaan Zigyä. Päästyään tuon toimiston ovelle, laski Harvey kätensä kahvalle ja puoliksi oletti oven olevan lukossa. Hänen riemukseen ovi kuitenkin aukesi jolloin hän astui nopeasti sisään huomaten samalla Zigyn työtuolissaan, siitä hänen katseensa matkasi alas toisen vartaloa kunnes hän huomasi tuon laskeneen housunsa ja vieneen kätensä itseään miellyttämään. Se sai Harveyn virnistämään ilkikurisesti samalla kun hän painoi oven kiinni selkänsä takana ja lukitsi oven perässään. Sitten hän asteli hitaasti lähemmäs kunnes laittoi kädet Zigyn polville ja nojautui lähemmäs toista vieden huulet toisen korvalle. "Anna mä.." Hän kuiskasi kiusoittelevasti samalla kun hänen toinen kätensä tarttui Zigyä kädestä ja veti sen kevyesti kauemmas, Samalla Harvey alkoi laskeutua polvilleen toisen jalkojen väliin sivellen samalla toisen reisiä kiusoittelevasti katse tuon luodinharmaissa silmissä. Hän tiesi leikkivänsä tulella, hetkenä minä hyvänsä Zig saattaisi lyödä häntä.. tai jopa ampua hänet. Hän ei tiennyt ketään, joka olisi aikaisemmin päässyt Zigyn sänkyyn ja hän varmasti aikoisi olla yksi niistä jotka pääsisivät!

Zig ei herännyt todellisuuteen ennen kuin kuuli etäisesti työhuoneensa oven avautuvan, tai ei oikeastaan vielä silloinkaan. Hän ei ollut miellyttänyt itseään kuukausiin ja uppoutui niin täysin hyvänolon tunteeseen, ettei oitis tiedostanut, mistä etäinen oven narahdus kantautui. Kun hän lopulta onnistui muistamaan missä oli, oli jo liian myöhäistä.
Zig tiesi, ettei tahtonut avata silmiään, koska kuka tahansa huoneeseensa olikin astunut, hän ei todellakaan ollut toivonut tuon kohtaavan häntä siinä tilassa, niissä puuhissa. Hän kuitenkin pakotti silmänsä auki ja kohtaamaan... Harveyn. Hän oli jo vähällä käskeä tuon ulos sillä voimakkaimmalla äänellään, joka kertoi jo itsessään, ettei vastaan käynyt väittäminen. Zig kuitenkin tiedosti, mistä tilanteesta nuorempi oli saanut hänet kiinni, ja minkä jälkeen. Tuo tiesi hyvin selvästi, että hän oli tässä tilanteessa tuon esityksen ja sylitanssin vuoksi eikä hän voisi sitä kieltääkään.

Hän unohti kätensä housujensa sisään ja jäi tuijottamaan toista himosta tummuneilla silmillään, koettaen kovasti kasata ajatuksensa, jotta onnistuisi muodostamaan edes jonkin järkevän lauseen, joka tekisi selväksi, ettei hän tahtonut toiselta mitään. Eihän?
Hän ei saanut sanottua mitään, kun toinen sulki oven perässään, kun tuo lukitsi sen, asteli häntä kohden, laski kätensä hänen polvilleen, nojautui kuiskaamaan hänen korvaansa. Hän oli yksinkertaisesti jähmettynyt niille sijoilleen, osaamatta väittää vastaan, osaamatta sanoa mitään. Hän oli antanut jo himoilleen periksi eikä toisen huoneeseen astuminen tilannetta muuttanut. Hän oli pidätellyt itseään pitkään ja kun kerran antoi itselleen luvan tyydytykseen, sitä oli mahdotonta vetää takaisin.

Zig antoi nuoremman tarttua käteensä ja veti kätensä kiltisti housuistaan. Hän seurasi, kuinka tuo laskeutui alemmas, hänen jalkojensa väliin ja kätensä teki automaattisesti pakenemista kielivän korjausliikkeen, tarttumalla tuolin käsinojaan, ilman että mies löysi jaloistaan voimaa ponnistaa ja kiskoa hänen kehoaan ylös.
Hetken mielessään itseään vastaan taisteltuaan Zig antoi periksi ja irrotti otteensa tuolin käsinojasta, antaen vartalonsa rentoutua, niin paljon kuin tässä kiiman tilassaan saattoi.

Zig sulki silmänsä ja koetti viimeisen kerran puhua itselleen järkeä, samalla kun kätensä laskeutui alemmas ja hän pakotti sen tarttumaan toisen käteen. Vanhempi avasi silmänsä, tuijotti kättään hetken ja päästi irti nuoremman ranteesta, vieden sen sijaan kätensä yhä alushousujen verhoamalla etumukselleen. Yhä raskaasti hengittäen hän puri alahuultaan ja veti miehuutensa ulos, sanattomana suostumuksen eleenä. Hän ei kyennyt enää perääntymään, vaan joutui nielemään ylpeytensä ja itselleen syöttämänsä valheet.

Harvey ei voinut mitään sille, että hänen astellessa lähemmäs Zigiä ja kohdatessa toisen himosta laajenneiden silmien katseen kylmät väreet juoksivat pitkin hänen kehoaan saaden Harveyn värähtämään voimakkaasti ja hänen etumuksensa nytkähtämään himosta. Harvey odotti yhä hieman sisäisesti jännittäen, että Zig käskisi häntä poistumaan. Kun tuo ei sanonut sanaakaan hänen asteltua lähemmäs ja laskiessa kätensä tuon polville kohotti Harvey katseensa toisen etumuksesta tuon silmiin. Zigin asemetallin harmaat silmät olivat yhä himosta laajentuneet, tuo jopa antoi hänen vetää kätensä pois housuistaan. Hänen laskeuduttua polvilleen vanhemman jalkojen väliin tarttui Zig nopeasti tuolin käsinojasta kiinni, jolloin Zig katsoi toista hieman kysyvästikkin, nähdäkseen aikoiko tuo lähteä.

Zig ei kuitenkaan lähtenyt paikalta, eikä edes noussut seisomaan vaan irrotti lopulta kätensä ja rentoutui vähän. Toisen sulkiessa silmänsä vei Harvey kätensä hitaasti tuon etumusta kohti jolloin Zig yllättäen avasi silmänsä ja tarttui häntä ranteesta. Harvey pysyi hetken paikallaan tutkaillen yhä tuon kasvoja katseellaan, lopulta Zigy päästi irti hänen ranteestaan ja vet miehuutensa ulos saaden saman ilkikurisen virneen nousemaan hänen huulilleen. Huuliaan nuolaisten Harvey laski katseensa tuon etumukselle ja nojautui lähemmäs nuolaisten toisen kärkeä kokeilevasti.

Kun mitään inhosta kertovaa reaktiota ei tullut otti hän Zigyn kärjen suuhunsa ja imaisi jonka jälkeen otti toisen syvälle suuhunsa ja alkoi imeä hieroen tuon miehuuden alapintaa kielellään samalla kun vei toisen kätensä hyväilemään Zigyn alavatsaa toisen puristaessa Zigyn reittä. Hetken aikaa imettyään Harvey kohotti katseensa Zigyn kasvoihin ottaen samalla tuon niin syvälle suuhunsa kuin kykeni imien nyt hieman voimakkaammin.

Zig koetti parhaansa mukaan sulkea häiritsevät ajatukset mielestään. Hän oli niin kauan kieltänyt itseltään kiinnostuksensa miehiä kohtaan, että asian hyväksyminen ei tulisi tapahtumaan hetkessä. Ehkä hän kuitenkin saattoi tämän kerran antaa itselleen luvan antautua haluilleen, olivat ne sitten mielestään oikeita tai vääriä. Hän saattoi jopa väittää itselleen toisen hoikan, jopa naisellisen vartalon vaikuttaneen häneen vääristävällä tavalla.

Zig sulki silmänsä, ettei joutuisi todistamaan pidempään toisen ilkikurista virnettä, joka sai hänet tuntemaan itsensä häviäjäksi. Kuin toinen olisi voittanut taistelun jälkeen, hänen antauduttuaan tuon tahtoon. Eikä hän antautunut kenenkään muun tahtoon kuin omaansa.
Toisen virne ei kuitenkaan saanut hänen itsepäistä miehuuttaan lannistumaan ja kun nuorempi kumartui lähemmäs, hän levitti jalkojaan sen sijaan, että olisi estänyt toista pääsemästä käsiksi arimpaan alueeseensa.

Kuuma, kostea kieli kosketti hänen terskaansa ja sai kauan itsensä toisen ihmisen kosketukselta kieltäneen Zigin värähtämään tuntemuksesta. Harvey ei aikaillut ja pian hänen elimensä oli syvällä tuon lämpimässä suussa, kielen hyväillessä hänen varttaan.
Nyt hän sai aivan toisen syyn takertua työtuolinsa käsinojiin, kun nuorempi imi voimakkaammin ja hyväili kädellään hänen alavatsaansa. Hengityksensä kävi aiempaakin raskaammaksi ja hän sai viimein rohkeutta laskea katseensa nuorukaiseen, joka parhaillaan miellytti häntä suullaan. Hän kohtasi odottamatta tuon katseen ja sai hänessä aikaan nopean paniikkireaktion, jonka nuoremman taitava kieli sai kuitenkin katoamaan samaisella sekunnin sadasosalla ja vihreähiuksinen valui takaisin tuolinsa selkänojaa vasten.
Kätensä hakeutui avaamaan kauluspaitansa nappeja, joista ainoastaan puolet olivat ylipäänsä kiinni. Kaikki veri tuntui humisevan jalkoväliinsä ja ensimmäiset, pienet hikipisarat valuivat pitkin rintakehäänsä. Paitansa avattuaan Zig hieroi kämmenellään rintaansa ennen kuin kohotti samaisen käden haromaan hiuksiaan ja puri alahuultaan estääkseen henkäyksien karkaamisen huultensa välistä. Siinä kuitenkaan onnistumatta. Hampaansa luovuttivat otteensa huulesta pian ja vaikerrus karkasi ilmoille; “Yes... yes...”
Lantionsa kohosi tuolin istuimelta ja kätensä palasivat puristamaan tuolin käsinojia rystyset valkoisina.

Zigyn levittäessä jalkojaan hänen asetuttua tuon jalkojen väliin tunsi Harvey olonsa varsin tyytyväiseksi siitä, että oli saanut toisen luovuttamaan.! Hän oli jo lähes voittanut tämän taistelun. Hänen vietyä kielensä tuon kärjelle tunsi hän Zigyn värähtävän, ja pian tuon kädet olivat jälleen tuolin käsinojilla.. Tällä kertaa toinen kuitenkin vaikutti tarttuneen niihin erisyystä kuin aijemmin. Hänen alettua imeä tuon vartta heitti Zig päänsä taakseppän ja alkoi huohottaa raskaasti. Hetkeä myöhemmin toinen laski katseensa ja kohtaisi hänen omansa jolloin paniikki välähti tuon silmissä, ja niimpä hän alkoi imeä nopeammin ja pian paniikin korvasi jälleen himo saaden Harveyn jälleen tuntemaan voimakasta itsetyytyväisyyttä siihen, että oli saanut Zigyn kiihottumaan, ja suostumaan suuseksiin kanssaan. Paniikin kadottua valui Zig alaspäin tuolillaan mahdollistaen sen, että Harvey ylsi ottamaan tuon vielä hieman syvemmälle nieluunsa. Samalla Zig alkoi yllättäen availla kauluspaitansa nappeja jolloin Harvey huomasi muutamia hikipisaroita valumassa pitkin tuon vaaleaa tatuoitua rintakehää saaden Harveyn kovettuneen etumuksen nytkähtämään ja hänet hieromaan toisen miehuuden alapintaa entistä voimakkaammin. Se oli se joka sai Zigyn lopulta vaikertamaan yes kaksikertaa, vaikka tuo aluksi oli selkeästi yrittänyt pitää äänet vaimennettuina. Jälleen yksi piste hänelle! pistesaldo oli jo vähintään 4-0 Harvey Zigy. Hän oli selvässä johdossa. Itsetyytyväisenä Harvey levitti omiajalkojaan antaakseen tilaa kivuliaan kovalle miehuudelleen samalla kun alkoi liikuttaa päätään ylös alas toisen miehuudella vieden samalla toisen kätensä hyväilemään tuon miehuuden juurta.

Tyytyväinen ynähdys tuli toisen miehuutta vasten hänen viedessä lopulta toisen kätensä hieromaan miehuuttaan housujensa läpi. Toisen näkeminen tuossa tilassa oli ihan helvetin seksikästä. Harvey oli sitämieltä, että voitaisiin pitää melkein ennätyksenä kuinka kauan hän oli malttanut olla koskematta itseensä samalla kun miellytti tuota suullaan.

Nyt siinä istuessaan, elimensä alaisensa suussa, Zig ei kyennyt ymmärtämään, kuinka oli pärjännyt monta kuukautta ilman minkäänlaista kosketusta, edes omaansa. Olihan se mukava osoitus hänen omasta itsehillinnästään, mutta samaan aikaan hän oli kiduttanut itseään ja mikäli olisi siinä tilassaan kyennyt muistelemaan viime viikkoja, hän olisi tiedostanut olleensa ärtyneempi ja hermoheikompi kuin tavallisesti. Tahattomalla selibaatillaan oli varmasti vaikutusta asiaan.

Hän ei ollut edes muistanut, kuinka hyvältä suuseksi osaavissa käsissä saattoikaan tuntua. Siitä oli vielä kauemmin kuin viimeisestä itsetyydytyksestään. Ja yllättävää kyllä, toinen oli sekä hyvä tanssija, että loistava suuseksin antaja.
Hän ei tahtonut tämän hetken koskaan päättyvän, osittain nautinnosta, osittain siksi, että joutuisi sen jälkeen myöntämään tappionsa ja kohtaamaan nuoremman omahyväisen katseen. Eikä hän osannut sanoa tahtoiko jotain enemmän. Tuolloin hän joutuisi myöntämään, ettei kyse ollut vain tilaisuuden hyödyntämisestä, vaan hän tahtoi jotain enemmän, kuin mitä toinen oli hänelle äsken tarjonnut. Hän joutuisi pyytämään sitä.
Toisen suu oli kyllä riittävä ja hän saisi varmasti orgasmin jo senkin avulla, eikä se veisi kauaa. Itse asiassa, se oli hyvinkin lähellä.

Zig ei kyennyt enää estämään yhtäkään äännähdystä vaan useat huokaukset pakenivat huultensa välistä ja hän kiitti onneaan huoneen hyvästä äänieristyksestä.
“Minä... kohta...”, vanhempi huokaili kykenemättä muodostamaan järkevää lausetta ja edes itse sitä tajuamatta. Hän ei edes onnistunut kiinnittämään huomiota toiseen ja tuon olotilaan, siihen olisiko tuo tarvinnut apua. Toisaalta, saattaisi vaatia paljon aikaa, ennen kuin hänestä olisi tekemään yhdellekään miehelle samaa, mitä toinen parhaillaan teki hänelle. Aikaa, tai vahvan humalatilan.
“Kohta...”, vihreähiuksinen hengähti ja työnsi lantiotaan eteenpäin pystymättä itseään estämäänkään, osaamatta edes ajatella Harveyta ja sitä, kuinka hänen hallitsemattomat liikkeensä vaikuttivat toisen suihinottoon.

Harvey jatkoi miehuutensa hyväilyä samalla kun tunsi nautintonsa lähestyvän jo Zigyä katsellessa ja tuon miehuutta imiessä. Toinen näytti niin seksikkäältä siinä hänen edessään vihreät hiukset sekaisin, vaalea tatuoitu rintakehä pienesti hiestä kimmeltäen ja punertavat huulet raollaan. Lisäksi mitä lähemmäs hän vei toista kohti nautintoa, sitä enemmän ääniä tuo päästeli. Toisen äännähdyksetkin menivät suoraan hänen kyrpäänsä ja saivat hänet värähtelemään nautinnosta. Zigyn huokaistessa kohta pariinkin otteeseen irrotti Harvey hetkeksi kätensä omalta miehuudeltaan ja vei molemmat kätensä Zigyn rintakehälle koittaen pitää tuota paikallaan. Toisen kuitenkin työntäessä lantiota lähemmäs hänen suutaan ynähti Harvey ja kiitti yökkäysrefleksinsä puutetta nielaisten pienesti jolloin hänen kurkkunsa lihakset supistuivat toisen miehuuden ympärillä samalla kun hän painoi kynsiään toisen rintakehää vasten jättäen muutamia naarmuja toisen vaalealle iholle.

Hetken hänen onnistui vielä miellyttää toista ennenkuin hän tunsi Zigyn laukeavan kurkkuunsa, niimpä Harvey irrotti toisen kätensä Zigyn rintakehältä ja vei sen housuihinsa alkaen liikuttaa kättä nopeassa tahdissa miehuudellaan samalla kun imi viimeisetkin pisarat toisen miehuudesta. Toisen pehmetessä hänen suussaan vetäytyi Harvey hitaasti poispäin antaen toisen miehuuden valahtaa suustaan. Samalla hän teki vielä pari liikettä kädellään ja laukesi omiin housuihinsa. "aah..J.." Hän henkäisi lysähtäen sitten tyytyväisen näköisenä nojaamaan seinäävasten katsoen toista ilkikurinen pilke sinisissä silmissään.

Zigiltä toisen vaikeudet jäivät täysin huomiotta, vaikkakin tuon nielaistessa hän tunsikin entistä enemmän mielihyvää, joka lopulta ajoi hänet laidan yli. Mielessään ei edes käynyt kysyä toiselta, olisiko tuo tahtonut hänen mälliään kurkkuunsa vaan antoi itse itselleen luvan tulla toisen suuhun.
Elimessään tuntemansa tykytys ei lakannut vielä parin minuutin kuluttuakaan, kun peniksensä lakkasi tippumasta siemennestettä.
Vanhemman rintakehä kiilteli hiestä ja kohoili kiivaan hengityksen tahdissa. Zig sulki silmänsä ja koetti tasata hengitystään, kätensä lysähtivät tuolin käsinojilta syliinsä. Hänen onnistui liikkua vasta, kun hänen täytyi parantaa asentoaan, jottei olisi valunut tuolilta alas.

Harvey oli saanut saatettua itsensä orgasmiin ja huokaisi hänen lempinimensä alkukirjaimen tullessaan. Hän seurasi, kuinka toinen rentoutui ja siirtyi nojaamaan seinää vasten. Tuon ilkikurisesta katseesta hän ei pitänyt pätkääkään ja se lopulta herätti hänet kiskomaan housut laiskasti takaisin ylleen. Tuolistaan hän ei siltikään pystynyt nousemaan eikä uskonut jalkojensa kantavan, jos olisi sitä yrittänyt.
"Tuosta ei tarvitse sanoa kenellekään", Zig sähähti uupuneena, mutta saaden silti tavanomaista uhoa ääneensä, osoittaen ettei hyvä heiluisi, mikäli toinen päätyisi kertomaan tapahtuneesta kenellekään.

Zig tarkasteli hetken itseään ja tuli siihen lopputulokseen, että joutuisi poistumaan tänä iltana tavallista aikaisemmin, jotta pääsisi suihkuun. Ei ollut hänen tapaistaan näyttäytyä huolimattoman näköisenä. Vaikka monesti ulkonäkönsä antoi joidenkin olettaa, ettei hän ollut harkinnut ulkonäköään, hän teki niin aina ennen kuin poistui asunnostaan.
"Krhm... Kiitos", hänen onnistui kuitenkin, joskin vastahakoisesti lausua, sillä olihan toinen auttanut häntä varsin epämiellyttävän ongelman kanssa, olkoonkin, että tuo oli ensin itse aiheuttanut kyseisen ongelman.
Zig vältteli parhaansa mukaan toisen katsetta ja koetti hyväksyä sen, mitä oli juuri tehnyt. Estää itseään pyytämästä lisää myöhemmin. Hänellä kieltämättä oli oma tapansa silloin harvoin, kun hän päätyi peuhaamaan jonkun kanssa; pelkkä suuseksi henkilön kanssa ei riittänyt, hän tahtoi omistaa täysin ne, joiden kanssa touhusi. Nyt hän joutuikin taistelemaan kahden eri mielihalun kanssa; toinen koetti kieltää häntä enää koskaan koskemasta toiseen ja toinen koetti saada hänet vaatimaan lisää. Saattoiko hän päästää käsistään miehen, joka oli ainoastaan ottanut häneltä suihin, tietämättä kuinka hyvä seksikumppani hän oli?

Zig taisteli itsensä kanssa useamman minuutin ja sai tehtyä hätäisen päätöksensä suurin piirtein samoihin aikoihin, kun hengityksensä viimein rauhoittui vastaamaan normaalia.
"Mitä teet huomenna?"
Hän sulki sekunnin sadasosan ajaksi silmänsä ja kirosi mielessään itsensä ja päähänpinttymänsä.

Harvey seurasi Zigyn ilmeitä ja eleitä tuon lähes maatessa tuolillaan hyvin saaneen näköinen ilme kasvoillaan. Alkuun Zig näytti siltä kuin valuisi kohta tuolista kunnes sai hieman korjattua asentoaan jotta ei ihan valuisi alas tuolilta.

Hänen ilkikurinen katseensa tuntui ärsyttävän Zigyä mikä puolestaan huvitti häntä. Zig kiskoi housut kunnolla ja sulki ne sähähtäen sitten uupuneena, että tuosta ei sitten pitäisi sanoa sanaakaan saaden Harveyn virnistämään. "Ei tietenkään J." Hän henkäisi ääni hieman käheänä ja iski toiselle silmää. Zigyn sitten kiittäessä häntä hymyili Harvey ilkikurisesti ja nuolaisi huuliaan. "Otetaan koska vaan uusiksi." Hän heitti sitten ja ojensi kätensä puristamaan toisen reittä kevyesti. Sitten hän puolestaan nousi hitaasti seisomaan ja sen suurempia kyselemättä istui sivuttain Zigyn syliin juuri kun tuo kysyi mitä hän tekisi huomenna. Uupuneesti blondi painoi ohimonsa toisen hartialle ja vei sormensa piirtelemään kuvioita toisen rintakehälle. "Ihan mitä sä haluat." Hän päätyi kuiskaamaan Zigyn kaulaa vasten nuolaisten samalla toisen kaulaa kiusoittelevasti.

Mitäpä sitä turhaan totuutta peittelemään; hän oli saanut toiselta jotain, mitä oli kaivannut enemmän kuin oli sallinut itsensä käsittääkään. Ei hän ylpeä ollut eikä suostuisi edelleenkään myöntämään itselleen tarvitsevansa toisen ihmisen, vieläpä miehen, apua. Saattoi hän silti ohimennen ehdottaa... miksei vaikka työtehtäviin perehdyttämistä ja työtä koskevien ehtojensa läpikäymistä, asunnollaan. Kenties hyvän aterian äärellä, hän saattaisi tarjota toiselle muutaman punaviinilasillisen liikaa ja pistää kaiken itsekin alkoholin piikkiin.
Ei tietenkään liikaa alkoholia, siinä vaiheessa tilanteesta muodostuisi kaaos, jollaista hän ei makuuhuoneeseensa kaivannut.

Nuorempi istuutui estoitta hänen syliinsä eikä Zigistä ollut tuota estämäänkään. Hän oli aivan liian uupunut, tarpeensa tyydytettynä hän saattoi ainoastaan istua ja pohtia, kuinka kummassa selviäisi työpäivästään. Tai kenties, hän voisi vedota sellissä vietettyjen öiden aiheuttamaan levottomuuteen ja pitää pari päivää sairaslomaa. Hän ei muistanut oliko koskaan pitänyt lomaa aiemmin.

Yllätyksekseen vihreähiuksinen ei myöskään estänyt toista nojautumasta häntä vasten tai koettanut työntää tätä kauemmas tuon sormenpäiden etsiytyessä piirtelemään kuvioita hänen rintakehälleen.
Hän tiedosti etäisesti värähtävänsä toisen kostean kielen lipaistessa kaulaansa. Siltikään hänestä ei ollut ryhdistäytymään ja korjaamaan muuria, jonka oli vuosien saatossa vaivalla ympärilleen rakentanut. Ja, jonka toinen oli yhdessä illassa onnistunut romuttamaan maan tasalle.
"Hyvä", hän ainoastaan vastasi, kuin toisen vastaus hänen kysymykseensä olisi ollut mitä tavanomaisin, "Voisimme keskustella työsopimuksestasi huomenna... illallisen äärellä."
Zig teki parhaansa vältelläkseen mahdollisimman huomaamattomasti nuoremman katsetta ja pakotti kasvonsa takaisin peruslukemille.
"Voin lähettää jonkun hakemaan sinut, jos jätät minulle osoitteesi", Zig vielä jatkoi ennen kuin lopulta korjasi asentoaan ja siten pakotti toisen nousemaan sylistään, "Sinulla on käsittääkseni työvuoro kesken."
Hän itse aikoi poistua paikalta niin pian kuin suinkin, mutta oletti silti nuoremman selviävän työvuorostaan kunnialla, vaikka hän olikin... lainannut tuota hetkeksi.

Harvey oli yhä hieman yllättynyt siitä, ettei Zig vastustellut lainkaan hänen kiivetessä tuon syliin. Toisen syliin päästyään Harvey tunsi olonsa jälleen voittajaksi, hän oli saanut vieteltyä yhden kaupungin pahamaineisimmista miehistä, ja vieläpä heteron sellaisen! Huhu kulki, että Zig ei harrastanut seurustelua, tuota ei oltu montaakertaa nähty treffeillä tai iltaa viettämässä kenenkään kanssa. Zigyn liiketoimet ja erikoisempi ulkonäkö myös takasivat sen, että tuo huomattiin mihin vain tuo menikin. Zigyn olemus lisänä tuon ulkonäönkanssa myös saivat osan ihmisistä pelkäämään tuota, Harveyn kohdalla se vain ei toiminut.. vaan toisen ulkonäkö ja tuosta uhkuva itsevarmuus ja pieni vaara vetivät blondia puoleensa kuin magneetti.

Siinä itsetyytyväisenä toisen sylissä istuessaan nuorempi nojasi päätään Zigyn hartiaan ja piirteli tuon tatuoinnin rajoja hoikalla sormellaan samalla kun tasaili hengitystään. Hän oli huomannut lipaistessaan tuon kaulaa, että vanhempi värähti hieman mikä sai hänet virnistämään ilkikurisesti sanomatta kuitenkaan mitään. Zigyn kuultua hänen vastauksensa huomisen suunnitelmista totesi tuo sen suurempia asiaa valottamatta, että hyvä. Se sai blondin kohottamaan kulmaansa kysyvästi, ennenkuin hän ehti kuitenkaan kysyä totesi Zig hänelle, että he voisivat keskustella hänen työsopimuksestaan huomenna illallisen äärellä. Se sai hänet taistelemaan kaikin keinoin jotta leveä virne ei kohoaisi hänen huulilleen, ja lopulta hän saikin kasvonsa taas neutraaleiksi. Zigyn ehdottaessa, että hän jättäisi tuolle osoitteensa jotta Zig voisi lähettää kuskin hakemaan häntä virnisti Harvey hieman. "Hyväon Zig" Hän vastasi ja nousi sitten Zigyn parantaessa asentoaan ja kumartui toisen pöydän ääreen ja kirjoitti osoitteensa pienelle lapulle jonka taittoi sitten kahtia kääntyen katsomaan Zigyä ja kumartui sitten lähemmäs toista näykkäisten Zigyn korvalehteä samalla kun sujautti lapun osin tuon housujen kauluksen sisään. "Nähdään huomenna mr. J" hän henkäisi tuon korvaan jonka jälkeen suoristautui korjasi housujensa asentoa iski silmää vanhemmalle ja asteli lantio keinuen ulos toimistosta.

Loppu vuoro sujuikin yllättävän nopeasti, sillä blondi ei saanut vanhempaa miestä ja heidän huomista tapaamista mielestään.

//Loppu//